Kara muutti perheeseemme 24. marraskuuta 2004, 8 viikon
ikäisenä. Sekarotuinen koiramme Friidu otti Karan vastaan
hyvin, eikä minkäänlaisia ongelmia syntynyt, vaan
Friidu hyväksyi Karan ja Kara Friidun. Niiden leikkiä
oli kovin mukavaa katsella, kun Friidu käyttäytyi hyvin
varovaisesti Karan kanssa leikkiessään. Kara tutustui
myös kissaamme Jesseen, ja nekin tulevat aika hyvin toimeen
(nykyisin Kara leikkii välillä Jessen kanssa) Ulos Karaa totuteltiin myös melko pian. Aluksi
se vierasti lunta, mutta totuteltuaan se jo temmelsi iloisesti pitkin
hankia Friidun kanssa. Sai kyllä olla tarkkana, kun oli valkoinen
karvapallo, ettei kadonnut sinne lumeen. Myöhemmin Kara lähti
vähän naapurin pihoille eikä enää oikein
millään halunnut tulla kutsusta luokse, joten namit sitten
käyttöön niin johan tuli liikettä niveliin.
Kara siis on perso herkuille, tekee mitä vain makupalasta. Karan ollessa viisi kuukautta, lähdimme tokotreeneihin.
Tottelevaisuus on ja tulee varmaankin aina olemaan päälajimme,
Kara ainakin tykkää (makupaloista). Eli harrastuksiksemme
tuli siis toko, mätsärit ja näyttelyt. Näyttelyissä
tosin käydään joku parisen kertaa vuodessa, riippuu
vähän. Sivullisena talviharrastuksena Karalla on myös
vedätys. Pulkkaa vedätetään talvella, syksyisin
ja keväisin mahdollisesti pyörää. Kara pääsi
myös vuoden ikäisenä Kaskimaalle valjakkoon kokeilemaan
vetämistä. Mikäli Karasta mahdollisesti tulisi hyvä
vetokoira, voisimme ehkä jotain rekikoirakilpailujakin harkita.
Sen näkee sitten. Ensikeväänä olisi tarkoitus
aloittaa myös agility, jos vain päästään
siitä pääsykokeesta läpi, Kara kun on sellainen
häsläri.
Tokotreeneissä Kara toimii ja tottelee todella
hyvin, ihan kuin tietäisi, että nyt pitää olla
kunnolla. Kotipihalla taas se häslää ja säheltää
vähän liikaa, mutta kunhan vähän rauhoittuu,
niin sujuuhan se tottelevaisuuskoulutuskin sitten. Kara hoksaa melko
hyvin, mitä siltä vaadin ja alokasluokan liikkeitähän
tuossa harjoitellaan. Karan lempiliike taitaa olla seuraaminen.
Pennusta asti se on todella innokkaasti seurannut sivulla ja pitänyt
upeasti kontaktia yllä. Olen Karaan erittäin tyytyväinen, kuten muukin perheemme. Paulalle kovasti kiitoksia näin ihanasta koirasta!
(kuvat ovat Lapin matkalta 2006)
|
